Yliopistolle saapuessa odotukset asumisen alhaisesta hintatasosta romuttuivat nopeasti. Koulun asuntola ylitti toki laadultaan odotukset vastaten lähes perustasoista hotellihuonetta. Hintaa tästä joutuu kuitenkin maksamaan n. 360€ /kk ellei halua jakaa huonetta. Vastaa siis normaalin suomalaisen yksiön hintaa. Tästä johtuen ryhdyimme kahden muun suomalaisen kanssa etsimään pikimmiten uutta asuntoa yksityisiltä asuntomarkkinoilta. Mielissämme kiilsivät kuvat korkeatasoisista, länsimaalaisille tarkoitetuista asunnoista joissa useat aikasempien vuosien suomalaisista ovat kuuleman mukaan asuneet. Otimme myös kaikki keinot käyttöön pyytämällä apua paikallisilta opiskelijoilta, kiertäen itse asunnonvälitystoimistoja (joita tuntuu sijaitsevan joka kadunkulmassa), ja ottamalla yhteyttä kaikkiin potentiaalisin netti-ilmoituksiin.
Epäonneksemme asuntojen hintataso on noussut kuitenkin huomattavasti Pekingissä viimeisen vuoden aikana ja myös yuanin kurssi on muuttunut huonoon suuntaan. Lisäksi vuokranantajat haluavat pääsääntöisesti yli vuoden sopimuksia joten etsimämme aika, 4 kuukautta, sopi näille erittäin huonosti. Tuloksena oli usean päivän kierros toineen toistaan huonommista tai puutteellisista asunnoista, mikä maustettuna alkeellisella kielitaidollamme oli kokonaisuudessaan melkoinen kokemus. Kiinalaisten kanssa asioidessa kannattaa varautua kaikkeen mahdolliseen. Välittäjät näyttivät meille mm. asuntoja joissa ei olisi lainkaan lämmintä vettä tai nettiä ja eräässä tapauksessa olimme juuri pääsemässä sopimukseen yhdestä asunnosta kun omistaja ilmoittikin viime hetkellä että haluaa sittenkin ainakin 6 kk:n sopimuksen. Tulimme lopulta kaikki siihen päätökseen, että koulun asuntola on parasta mitä tällä hetkellä saamme rahallamme.
Muu eläminen Pekingissä onkin sitten runsaasti suomea halvempaa. Ulkona syöminen maksaa n. viidesosan suomen hinnoista ja juomat ovat vieläkin halvempia. Jos syö päivässä esim. aamupalan (kadunvarsikojuista) sekä kaksi ateriaa ravintoloissa, pärjää hyvinkin n. 6-10 eurolla. Vaatteet ovat tietenkin feikkimarketeissa pilkkahintaisia kunhan oppii tinkimään. Myös aitoja vaatteita löytyy joistain paikallisista vaateketjuista huomattavasti suomea halvemmalla. Elektroniikka tosin voi olla järkevämpää ostaa suomesta joitain poikkeuksia (halvat massatuotteet, esim. tietokonetarvikkeet) lukuunottamatta.
Viikkoon mahtui myös joitain Pekingin parhaimpia nähtävyyksiä. Kaupungin sydämessä sijaitsevat Taivaallisen rauhan aukio ja Kielletty kaupunki ovat tietenkin kuuluisimmat kohteet. Myös Kielletyn kaupungin pohjoispuolella sijaitseva Jingshanin puiston kukkula oli vaikuttava koska hyvällä ilmalla sieltä pääsee näkemään koko kaupungin. Kävimme myös muiden suomalaisten kanssa ihailemassa Kiinan muuria. Pekingin lähettyvillä sijaitsee viisi turisteja varten restauroitua osuutta muurilla. Päädyimme Mutianyu -nimiseen kohteeseen, joka sijaitsee noin 90 kilometriä Pekingistä pohjoiseen. Vuoren päällä kulkeva muuri on ehdottomasti yksi hienoimpia paikkoja mitä olen ikinä nähnyt. Mutianyu oli yllättävän hiljainen paikka ja muuria pitkin pääsi kävelemään n.4 kilometrin verran. Taksimatka muurille ja takaisin maksoi yhteensä n. 60€ neljältä henkilöltä.
Alla on kuvia joistain viime viikon kokemuksista.
Taivaallisen rauhan aukio:
Näkymä Jingshanin kukkulalta:
Kielletty kaupunki:
Muuri:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti